Tekstit

Kuukausi takana ja kipsi vaihdettiin

Kuva
Nyt on kulunut 4,5 viikkoa katkeamisesta ja eilen pysyvä kipsi poistettiin. Kun näin jalkani ensimmäistä kertaa kuukauteen, oli se kyllä surkea näky. Iho kuivana, nilkka turvonnut ja kova ja kaikki voimat olivat kadonneet. Mutta jänne oli kunnosa, joten se oli hieno uutinen. Sain jalkaani ortoosikengän, jolla kuljen vielä vajaan kuukauden. Ensin 2 viikkoa keppien kanssa ja sitten kiilojen poiston jälkeen n. 2 viikkoa ilman keppejä. Nilkassa oli pieni mustelma mutta jänteen kohdalla ei. Akilleksen kohdalla nilkka on kova ja turvonnut. Kantapään kiinnityskohdassakin tuntuu vielä kovalta. Sairaalassa nilkka vain piti asettaa uuteen asentoon ja se kipu oli aikamoinen sillä hetkellä. Nyt päivän jälkeen pystyn jo varaamaan painoa ortoosille ohjeiden mukaisesti. Mutta nilkan voimat ovat ihan olemattomat... Ajattelin kuvata nilkan voimien kehitystä päivittäin, kun vahingossa sen aloitin. Eiliseen verrattuna tilanne on jo paljon parempi!

5 päivää tapahtuneen jälkeen

Nyt on kulunut 5 päivää katkeamisesta. Kipsiin totuin tänään, kun nilkan lihakset ovat nähtävästi tottuneet balettiasentoon. Jalka ei ei enää pomppaile keskellä yötä, vaikka hyvän asennon löytäminen on edelleen haasteellista. Jänteen kohdalla tuntuu kihelmöintiä, poltetta ja hieman kutinalta tuntuvaa. Varsinaista kipua ei juuri nyt ole. Olisiko tuo nyt sitä jänteen rakentumista? Olen tässä lueskellut muiden blogeja samasta aiheesta ja yhdestä löysin lauseen, että jänne on kuronut päät kiinni viikon sisällä katkeamisesta, kun sitä hoidetaan konservatiivisesti. Kuulostaa hyvältä! Eilen nautiskelimme leffaillasta ja katsoimmekin mieheni kanssa niitä 3 putkeen! Ihan mahtavaa saada muuta ajateltavaa. Ei tarvitse vajota masennukseen ja märehtiä kaikkea tapahtunutta.Ihania ystäviä kävi jo kylässä ja kohta onkin joulu. Nyt tulee hieman erilainen joulu mutta sellaista elämä vain on.

Sairaalaan ja kipsi jalkaan

Kuva
Seuraavana päivänä, eli 17.12.2017, lähdimme Malmin sairaalan päivystykseen. Sairaanhoitaja tokaisi, ettei ole koskaan nähnyt tällä diagnoosilla olevaa kävelevän itse päivystykseen. Tunnin päästä olimme matkalla Töölöön traumaklinikalle, jossa olimme lähes 4 tuntia ja lopputuloksena oli totaali ruptuura, täysin poikki oleva akillesjänne. Jännityksellä odotin ultraäänen tuloksia ja huokaisin, kun ortopedi kertoi jänteiden päiden olevan lähellä toisiaan ja minut vietiin suoraan kipsattavaksi. Hoito-ohjeet käteen ja kotiin opettelemaan elämää kipsin kanssa. Liikkuvaiselle ihmiselle tämä on todella, todella vaikeaa. On myös vaikea olla paikoillaan. Ajattelin purkaa tuntojani ja tuntemuksiani tähän blogiin, varsinkin kun tämä sotki kaikki joulusuunnitelmat sekä muutenkin elämäni. Nyt vain rauhallisesti päivä kerrallaan.

Poks poks

Valmistauduin tanssiesitykseen ja oikean jalan akillesjänne tuntui jo aiempana päivänä jäykältä. Olin kärsinyt tulehduksista ja muista ongelmista jo pari kuukautta ennen tapaturmaa. Alkuvuodesta 2015 samaisen jalan akilles tai akilleksen kiinnityskohta naksahti kesken hypyn, kun nilkka oli ojennuksessa. Akilles oli jäykkä heti tapahtuneen jälkeen mutta jänne oli kuitenkin ehjä. Levolla, venyttelyllä ja sitkeällä kuntouttamisella jänne palautui mutta sain aika ajoin plantaarifaskiitin ja lisälepoa. Olin ollut parisen vuotta ilman mitään oireita ja tänä syksynä akillesjänne alkoi taas yhtäkkiä oireilla. Ensin jäykistymistä, sitten pientä tulehdusta. Kävin hoidattamassa jännettä myös hierojalla, joka sai nikkaan ja pohkeen alaosaan kertyneen nesteen liikkeelle. Sen jälkeen akilles tuntui paljon paremmalta. Sitten alkoi valmistautuminen tanssiesitykseen ja jänne oli edellisissä treeneissä naksahdellut ja tuntui todella jäykältä. Pelkäsin, ettei se kestä. Esitystä oli ehkä kolmannes ta...